Essi Roisko
Essi Roisko
Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta
Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.
Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.
Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.
Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.
Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä
Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä.
Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa.
Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.
Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät:
- Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu
- Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu
- Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere
- Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä
- Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura
- Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
- Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere
”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.
Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.
Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle
Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.
Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.
Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.
”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.
Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.
”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”, Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.
Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Lisätiedot
Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
puh. 050 408 0366
Ramppikuume valloittaa Kankaanpään tänä viikonloppuna
Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän 19.-21.4. teatterin iloa ja riemua. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tarjolla on yhdeksän teatterin alan ammattilaisten vetämää koulutuspajaa, joissa syvennytään mm. näyttämötaisteluun, esitystekniikkaan, maskeeraukseen ja hahmotyöskentelyyn.
Katselmuksessa on tänä vuonna mukana kahdeksan esitystä, jotka kisaavat Ramppipystistä ja 1000 euron stipendistä. Katselmuksessa nähdään vahvoja ensemblejä ja monologeja, jotka pitävät katsojat otteessaan. Moni esitys on nuorten omia teoksia käsikirjoituksesta ja ohjauksesta tekniikkaan. Tartutaanpa myös suomalaiseen klassikkoon antaen sille uusi elämä. Teemoina ovat muun muassa ystävyys, nuoren kasvaminen aikuiseksi, erilaisuus, deittailu ja omana itsenä oleminen muuttuvassa maailmassa.
Katselmuksessa nähtävät esitykset:
- Teatteri Tiili Tampere – Minä olin täällä
- Joensuun lukioteatteri – Minne juna vie?
- Oulun taidekoulu/ Taukoteatteri – Kunniagalleria
- Teatteri Homsantuusa – Ikiminttu
- Kittilän Nuorisoteatteri – Seittemän Inttiveljestä
- Auran Nuorisoteatteri – Väärämieliset
- OnOKnäytellä – Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä
- Aarre Vesa – Välähdyksiä
Jokainen esitys saa palautetta, vinkkejä ja käytännön ideoita asiantuntijoista koostuvalta raadilta. Raadin muodostavat teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen, näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja näyttelijä Mikko Penttilä.
Esityskatselmus alkaa avajaisilla lauantaina 20.4. klo 13.15 Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla. Esitykset ovat yleisölle avoimia ja niihin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta. Esitysten aikataulut löytyvät Ramppikuumeen ohjelmasta.
Katselmusta voi seurata myös suorana Ramppikuumeen YouTube-kanavalta, jonne avajaiset, lauantain ja sunnuntain esitykset sekä päätöstilaisuus striimataan.
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.
Vastaa kyselyyn kulttuuriharrastamisen vaikutuksista
Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!
Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.
Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.
Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.
Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi
Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.
Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.
Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Lisätiedot
Annina Laaksonen, pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura
Vuoden 2024 Nuorisoseura on Asemäentien Nuorisoseura Imatralta. Valtakunnallinen tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
Tunnustuksen jakoi Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Teatteria turvallisemman tilan periaatteilla
Reilun vuoden vanhan Asemäentien Nuorisoseuran päätoimintana on teatteri. Seurassa on tällä hetkellä neljä ryhmää eri-ikäisille harrastajille, joissa pääsee mm. näyttelemään, ohjaamaan ja opettelemaan teatteritekniikkaa. Toiminnan lähtökohtina ovat nuorisoseuraliikkeen arvot: osallisuus, yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja yhteisöllisyys.
Konkreettisesti arvot näkyvät mm. siinä, että seuran toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Asemäentiellä jokainen saa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on. Seura onkin saanut harrastajilta hyvää palautetta turvallisesta tilasta harrastaa.
Aktiivista tapahtumatoimintaa
Menneen vuoden aikana toiminta on ollut hyvin aktiivista harrastus- ja tapahtumatoiminnan osalta. Nuorisoseura on näkynyt vahvasti Imatran eri tapahtumissa esiintymällä, tekemällä kasvomaalauksia, leikittämällä lapsia ja markkinoimalla seuran toimintaa. Viime vuonna seura järjesti myös omat Teatterifestarit, joka oli yksi Imatran 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Festareista on tarkoitus tulla jokavuotinen yhteistyötapahtuma.
Seura on saavuttanut menestystä myös Ramppikuumeessa, jossa Huuto-ryhmä voitti katselmuksen Ramppipystin vuonna 2023.
”Olemme pienessä ajassa saavuttaneet suuria ja tuoneet itseämme esille sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, ja luoneet monia yhteistyökuvioita yhdistyksen kasvaessa”, seuran puheenjohtaja Sandra Strömberg kertoo.
Vuoden Nuorisoseuroista järjestettiin kannatatusäänestys Facebookissa ja Instagramissa, jossa Asemäentien Nuorisoseuraa kehuttiin erityisesti innostuneesta asenteesta ja yhteishengestä.
Asemäentien Nuorisoseurassa on turvallisempi tila toimia luovana omana itsenään ❤️ Se on aktiivinen ja nimensä mukaan nuoria on vaikuttamassa toimintaan monella tasolla, ja toiminnassa on ihan huipputyyppejä!
Asemäentien Nuorisoseura ry tekee todella tärkeää ja laadukasta työtä Etelä-Karjalaisten (mutta myös kaikkien muiden) nuorten parissa! Upeaa ja loppuun asti suunniteltua, vahvalla osaamisella ja taidolla työskentelyä💕
Lisätiedot
Sandra Strömberg, puheenjohtaja
Asemäentien Nuorisoseura
sandra@asemaentie.fi
Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä
Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja Ira Järvelä on palkittu Vuoden 2024 nuorisoseuralaisena. Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitaan vapaaehtoinen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.
Aktiivinen harrastaja ja luottamushenkilö
Iran nuorisoseurataival on alkanut Oulunsalon Nuorisoseurassa, jossa hän toimi pelimannina säestäessään kansantanssiryhmä Kimaraa. Muutettuaan Kaustiselle 90-luvun puolivälissä Ira aloitti harmonikan soittajana Ottosten pelimanniryhmässä Kaustisen Nuorisoseurassa.
Siitä tie vei nopeasti mukaan myös johtokuntatyöskentelyyn ja muihin luottamustehtäviin. Ira on toiminut Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien, minkä lisäksi hän toimii Kaustinen Folk Music Festivalia järjestävän Pro Kaustinen r.y.:n puheenjohtajana ja edustaa Kaustisen Nuorisoseuraa Kaustislaisen viulunsoiton yhdistysten aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyöryhmässä. Vuosien varrella Ira on ollut mukana myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran hallituksessa ja Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa.
Innostus tarttuu myös muihin
Iraa kuvaillaan sitoutuneeksi, uutteraksi, kannustavaksi ja rohkeaksi. Hän innostaa esimerkillään muita mukanaolevia ja muistaa kiittää pienestäkin työpanoksesta.
Koulutus, nuorten vaikuttaminen ja oppimisen mahdollisuudet ovat Iralle tärkeä osa nuorisoseuratoimintaa. Hän rohkaisee muita tarttumaan aivan uudenlaisiin tehtäviin ja kokemuksiin sekä kannustaa ihmisiä opiskeluun.
Ira korostaa yhteistyön tärkeyttä muiden toimijoiden kanssa niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hän toimii itse aktiivisena yhteistyön rakentajana monella tasolla.
Ira ymmärtää ja tuo esille koko nuorisoseurajärjestön ja instituution tärkeää roolia menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestäminen ja mahdollistaminen sekä kaustislaisen aineettoman kulttuuriperinnön esillä ja elävänä pitäminen ovat lähellä Iran sydäntä.
”Aito kiinnostus ja innostus yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi tarttuu meihin muihinkin toimijoihin, jotka saamme Iran palavasta liekistä kipinää omaankin tekemiseemme”, kuvailee Iraa tunnustuksen saajaksi ehdottanut taho.
Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko
Vuoden 2024 vastuullisuusteoksi on valittu Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.2024.
Vuoden vastuullisuusteko -tunnustuksella halutaan nostaa esiin tekoja, joilla on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Teko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.
Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa. Ehdotuksia palkittavista teoista tuli nuorisoseuroista eri puolilta Suomea aina kierrätysmateriaaleista valmistettuihin puvustuksiin, Ukraina-apuun ja hävikkiruokaprojekteihin asti.
Tavoitteena kyläturvallisuuden parantaminen
Haminankylän Nuorisoseuran vetämässä kyläturvallisuuspilotissa kehitettiin yhteistyömuotoja kyläyhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten kuten hyvinvointialueen, pelastuslaitoksen, poliisin ja kunnan välille. Tavoitteena oli luoda kyläturvallisuuteen työkaluja, jotka olisivat sekä Hausjärven kylien että laajemmin koko Kanta-Hämeen ja Suomen käytettävissä.
Pilottikylänä toimi Haminankylä, josta toiminta laajeni naapurikylään Mommila-Hietoisiin ja myöhemmin Hausjärven muihin kyliin. Toiminta aloitettiin turvallisuuskyselyn toteuttamisella, jossa selvitettiin kylän ja kyläläisten turvallisuutta erilaisten riskien kautta. Riskejä arvioitiin asukastilaisuuksissa ja niiden perusteella päätettiin, mihin toimiin ryhdytään.
Seurantaloa kehitetty valmiuskeskuksena
Yksi konkreettisimmista asioista kylän turvallisuuden parantamisessa oli nuorisoseuran omistaman seurantalo Kotipirtin kehittäminen valmiuskeskuksena. Kylän alueella ei ole muita väistötiloja, joten Kotipirtti toimii kokoontumispaikkana kriisitilanteissa.
Hankkeen aikana talolle hankittiin varustuksia poikkeusolosuhteita varten. Tällaisia olivat mm: virranvaihtokytkin, jolla mahdollistetaan aggregaatin käyttö sähkön tuottamiseksi, kyläradio, jolla voidaan hoitaa viestitystä, kun sähköt ja tietoliikenneyhteydet eivät toimi, kannettava hätäradio, pattereita, ladattu virtalähde, otsalamppuja ja biokäymälä.
Kodin turvallisuuskansio kaikkiin talouksiin
Kylän turvallisuutta kehitettiin lisäksi järjestemällä koulutustilaisuuksia sekä perustamalla valokuituosuuskunta. Riskiarvioinnissa yhdeksi keskeisimmäksi haasteeksi nousivat huonot tietoliikenneyhteydet, jotka voivat hankaloittaa mm. etäyhteyksin tehtävää terveydenhuoltoa. Asiaa lähdettiin edistämään Valokuitu 121 -valokuituosuuskunnan kautta, johon saatiin mukaan myös kylän kesäasukkaita. Myös vaarallisesta ja huonokuntoisesta Hausjärvi-Lammi tiestä tehtiin peruskorjausehdotus ja tien kunnostamiseen saatiin lupaus valtiovallalta.
Toiminnan tuloksena syntyi myös kylän turvallisuussuunnitelma sekä kaikkiin talouksiin jaettu Kodin turvallisuuskansio. Kansio sisältää tärkeitä varautumisohjeita, kuten turvallisuussuunnitelman, riskien ja uhkien ennaltaehkäisevät toimenpiteet, listan alueen palveluntuottajista sekä kotivaraohjeistuksen. Ohjeistukset ovat myös sähköisessä muodossa.
Turvallisuuden ylläpitäminen jatkuu Haminankylässä uuden turvallisuusryhmän voimin. Ryhmä innostaa kyläläisiä turvallisuustyöhön, järjestää koulutuksia, välittää tietoa ja toimii myös vapaaehtoisina auttajina katoamistapauksissa.
Lisätiedot
Markku Juhola, puheenjohtaja
Haminankylän Nuorisoseura
markku.juhola@kolumbus.fi
puh. 0400 444 714
Essi Roisko, viestintäasiantuntija
Suomen Nuorisoseurat
essi.roisko@nuorisoseurat.fi
puh. 0447390621