Tervetuloa Nuorisoseurakokoukseen 4.-6.10.2024 Helsinkiin!

Suomen Nuorisoseurojen sääntömääräinen liittokokous eli Nuorisoseurakokous pidetään 4.-6.10.2024 Helsingissä. Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.

Varsinaiset kokouspäivät ovat 5.-6.10. ja kokouspaikkana toimii Allianssitalo osoitteessa Asemapäällikönkatu 1, Helsinki. Majoitukset järjestetään Scandic Park -hotellissa (Mannerheimintie 46, Helsinki). Kokousviikonlopun oheisohjelma alkaa jo perjantaina 4.10.

Edustusoikeus Nuorisoseurakokoukseen

Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä olevat paikallisseurat ja keskusseurat voivat lähettää äänivaltaisia kokousedustajia Nuorisoseurakokoukseen. Paikallisseurat voivat lähettää kaksi äänivaltaista kokousedustajaa, jos jäsenmäärä on alle 300 sekä neljä edustajaa, jos jäsenmäärä on 300 tai enemmän. Keskusseurat voivat lähettää neljä äänivaltaista kokousedustajaa.

Edustusoikeus Nuorisoseurakokouksessa on niillä jäsenyhdistyksillä, jotka ovat maksaneet kolmen Nuorisisoseurakokousta edeltäneen vuoden (2021-23) jäsenmaksun (liiton sääntöjen 10§).

Suomen Nuorisoseurojen valtuuston ja hallituksen jäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokous voi päätöksellään myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin.

Ehdotukset valtuuston jäseniksi

Nuorisoseurakokous valitsee Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sääntöjen mukaisen määrän valtuutettuja ja varavaltuutettuja eri puolilta maata.

Jäsenyhdistysten tulee tehdä esitykset valtuuston puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi 31.8.2024 mennessä.

Esitykset tehdään virallisen lomakkeen kautta. Lisäksi esitettyjen henkilöiden nimi ja kotipaikka on ilmoitettava sähköpostilla vaalivaliokunnan puheenjohtajalle Petra Mäkeläiselle: petra.makelainen@gmail.com.

Lisätietoja ja ohjeita ehdokkaiden asettamisesta, valtuuston kokoonpanosta ja muista vaaleihin liittyvistä asioita löytyy Nuorisoseurakokouksen Ehdota valtuustoon-sivuilta.

Nuorisoseurakokoukselle tehtävät aloitteet

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi on mahdollista jättää aloitteita, joilla voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää. Aloitteet on tehtävä kirjallisina ja ne tulee toimittaa 12.9.2024 mennessä vt. pääsihteeri Henna Liirille: henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Liiton hallitus laatii aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset. Nuorisoseurakokous käsittelee kaikki aloitteet, jotka on jätetty määräaikaan mennessä. Aloitepohja ja tarkemmat ohjeet löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta.

Ilmoittaudu kokoukseen 15.9.2024 mennessä

Sitova ilmoittautuminen kokoukseen on tehtävä 15.9.2024 mennessä ilmoittautumislomakkeella.

Jos kokousedustajat tarvitsevat majoitusta kokousedustajille varatusta kiintiöstä, tulee ilmoittautuminen tehdä jo 31.8.2024 mennessä.

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä (Teams). Etäyhteydellä osallistuvalla tulee olla toimiva nettiyhteys ja mahdollisuus kameran käyttöön. Etäyhteydellä osallistumisesta tulee ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Etäosallistujien allekirjoitettu valtakirja tulee toimittaa sähköpostilla tai kirjeitse:

• sähköpostilla 15.9.2024 mennessä osoitteeseen: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
• TAI kirjeitse 15.9.2024 mennessä osoitteeseen: Suomen Nuorisoseurat, Lahden aluetoimisto, Hannu Ala-Sankola, Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15110 Lahti

Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestetään Nuorisoseura-akatemian eli nuorten vaikuttajien ohjelman valtakunnallinen tapaaminen. Tästä johtuen Nuorisoseurakokoukseen osallistuvat alle 29-vuotiaat kokousedustajat voivat saada 50% tukea kokouksen osallistujamaksuun sekä korvauksen matkakuluista halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Tukea haetaan nuorisoseurakokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä. 

Tuki myönnetään Nuorisoseura-akatemia -Erasmus+-hankkeesta, jonka tavoitteena on kouluttaa ja sparrata alle 29-vuotiaita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratiaan sekä kansalaisjärjestöjen toimintalogiikkaan. Hankkeessa on tutustuttu laajasti vaikuttamiseen ja viestintään ja opitaan yhteisöllisesti organisaation toimintaa. 

Kokousasiakirjat ja kokouspaketit

Kokousmateriaalin voi ladata kokouksen infosivulta. Täydellinen kokousmateriaali on ladattavissa kaksi viikkoa ennen kokousta. 

Kokouksessa suljetut lippuäänestykset ja vaalit suoritetaan sähköisellä äänestysjärjestelmällä. Äänestysjärjestelmän käytännön ohjeet kerrotaan Vaalivaliokunnan menettelytapaohjeessa.

Lisätietoa kokouspaketeista ja hinnoista löydät Nuorisoseurakokouksen ilmoittautumis- ja infosivulta.

Lisätietoja

Lisätietoja kokouksen käytännön järjestelyihin sekä sääntöihin ja kokoukseen liittyviin tiedusteluihin vastaa jäsen- ja järjestöpalvelujen johtaja Hannu Ala-Sankola: puh. 0400 842 838 tai hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi.

Varsinaisista kokousasioista vastaa vt. pääsihteeri Henna Liiri: puh. 044 207 3072 tai henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Lämpimästi tervetuloa nuorisoseurakokoukseen – kehittämään ja viihtymään!

Save the date: Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista -seminaari 18.9.

Tervetuloa Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista -seminaariin kuulemaan 2024 Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset –selvityksen tulokset! Seminaari järjestetään keskiviikkona 18.9. klo15-17 Kansalaisinfossa, Pikkuparlamentissa.  

Toista kertaa tehdyn Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen mukaan kulttuuriharrastamisella on merkittäviä sosiaalisia ja oppimiseen liittyviä vaikutuksia. Selvitykseen vastasi 1332 eri-ikäistä kulttuuriharrastajaa ympäri Suomen. Taiteen perusopetusliitto jäsenjärjestöineen keräsi samalla mittaristolla 1893 harrastajan vastaukset.

Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista –seminaarissa julkaistaan Kansalaisfoorumin ja Taiteen perusopetusliiton tekemien selvitysten tuloksia ja keskustellaan kulttuurin ja taiteen moninaisista hyvinvointivaikutuksista.  

Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Kansanmusiikkiliiton, Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliiton sekä Suomen Puhallinorkesteriliiton kanssa.  

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 4.9.2024 tästä linkistä. Lisätietoja ja varsinainen kutsu lähetetään elokuussa. 

Lisätietoja selvityksestä ja seminaarista: Hanna Pulkkinen, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, 040 738 9885.   

Nuorisoseuraliikkeen syntypaikalla, Kalan torpalla, juhlittiin juhannusta

Nuorisoseurojen historiallisella syntymäpaikalla, Kalan torpalla, vietettiin perinteikästä juhannusjuhlaa. Tuulisesta säästä huolimatta juhlaväki kokoontui juhlistamaan keskikesän juhlaa.

Kauhava-Seuran puheenjohtaja Kari Janhunen toivotti lämpimästi tervetulleeksi juhlaväen, päättäen sanansa nuorisoseurahengessä. – Pitää tietää, mistä on tullut ja kuka on sekä uskoa nuoriin ihmisiin.

Juhlassa esiintyivät Kauhavan ja Järviseudun pelimannit sekä lahjakas jalasjärveläinen muusikko Jonna Anttila, joka tarjosi musiikillista nautintoa harmonikan, kitaran ja sahan säestyksellä.

Juhlapuheessaan Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo muisteli ensimmäistä julkista puhettaan samalla paikalla 24 vuotta sitten. – Ihminen ei elä sittenkään vain leivästä. Me tarvitsemme ympärillemme kulttuuria ja perinteitä, Ylitalo totesi, painottaen kulttuurin ja perinteiden merkitystä yhteisölle.

Ylitalo otti kantaa myös valtion budjetissa osoitettuihin korjaus- ja kulttuuriavustusleikkauksiin, korostaen niiden vaikutusta paikallisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Hän kehotti paikallispäättäjiä harkitsemaan tarkkaan ennen kuin leikkaavat kansalaisyhteiskunnan kannustinrahoja, ja muistutti seurantalojen toimijoita olemaan yhteydessä päättäjiin avustusrahoituksen tärkeydestä.

Ylitalo onnitteli 75-vuotiasta Kauhava-Seuraa ja luovutti onnitteluadressin seuran puheenjohtajalle. Lisäksi juhlassa muistettiin Kauhava-Seuran pitkäaikaisia aktiiveja Suomen Kotiseutuliiton kultaisilla ansiomerkeillä.

Juhla päättyi pelimannien säestämään ja yleisön laulamaan Nuorisoseuralaismarssiin.

Uusia Tempoa Tenaviin -ohjaajia koulutetaan 7.-8.9.

Tempoa tenaviin -musiikkiliikunta on laulua, leikkiä, liikuntaa, sirkusta ja musiikkia yhdistelevä aikuisen ja 0-4-vuotiaan lapsen yhteinen harrastus. Toiminta on suunniteltu lapsen ja aikuisen yhteiseksi iloksi. Vauhdin hurmasta nauttiminen ja temppuilu luovat henkeä lapsen ja aikuisen vuorovaikutukseen ja tukevat hyvin lapsen varhaisia oppimisvalmiuksia.  

Uusia Tempoa tenaviin -ryhmien ohjaajia koulutetaan seuraavan kerran Rovaniemellä Jutajaisten yhteydessä 7-8.9. Aikuinen-lapsiryhmien ohjaajille suunnattu koulutus soveltuu myös alle kouluikäisten lasten ohjaajille. 

Koulutuksen tarkoituksena on antaa ohjaajaksi aikovalle hyvä pohjatuntemus pienen lapsen kehityksestä, lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja vahvistamisesta sekä aikuinen-lapsiryhmän ohjaamisesta. Koulutuksen aikana pohditaan myös toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä, sekä harrastajien osallistumista nuorisoseuratoimintaan. Koulutuksesta saa lisäksi aineistoa tuntisuunnitelmien tekoon

Tervetuloa!

Knoppi-ohjaajakoulutuksen uusia tuulia

Nuorisoseuroihin valmistui tänä keväänä 22 uutta ohjaajaa Knoppi -perusohjaajakoulutuksen kautta. Koulutusta on järjestetty vuosituhannen vaihteesta toimien näin usean ohjaajan ensimmäisenä askeleena ohjaajan polulla.

Tällä kaudella on ensimmäistä kertaa pilotoitu Knoppi -koulutuksen viemistä Koski -portaaliin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen henkilökohtaiseen esim. peruskoulun, toisen asteen koulutuksen sekä korkeakouluopintojen suoritukset sisältävään Opintopolku -palveluun on mahdollista jatkossa saada myös Knoppi -koulutuksen merkintä. Merkintä Knopista perustuu koulutuksen aikana tehtyyn arviointiin. Etelä-Suomen Knoppi -koulutuksen kahdeksan ohjaajaa saivat merkinnän nyt ensimmäisinä.

Viime vuonna ensikertaa testattu DofE -toimintamallin hyödyntäminen Knoppi -koulutuksessa sai jatkoa. Knopin harjoittelu, jossa koulutettava toimii apuohjaajana tai ohjaajana yhden kauden ajan, vastaanotetaan DofE:n sähköistä osaamistenkirjaa hyödyntäen. Samalla nuorelle avautuu mahdollisuus DofE:n pronssitason suorittamiseen. Toukokuussa toteutetulla Nuorisoseurojen DofE -seikkailulla Knoppi-koulutuksen kolmososion sisällöt kulkivat käsi kädessä retkeilytaitojen oppimisen kanssa. Parhaimmillaan nuori sai viime syksynä aloitetun Knoppi -koulutuksen lisäksi seikkailun jälkeen suoritettua DofE:n pronssitason.

Knoppi -koulutus

Knoppi on Nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Knoppi -koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan sen tehtävänä on antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Koulutus koostuu neljästä osasta:

• Ohjaajana toimiminen
• Ohjaaja kasvattaja
• Ohjaajana nuorisoseurassa
• Ohjaajana kehittyminen

Lisäksi koulutukseen kuuluu ohjausharjoittelu.

Seuraavat Knoppi -koulutukset Nuorisoseuroissa alkavat syksyllä 2024. Kysele seuraavaa koulutusta omasta aluetoimistosta ja keskusseurasta.

DofE -toiminta

DofE -ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Tämä osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE -merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

Ohjelmaa voidaan toteuttaa kaikkialla missä 14-24-vuotiaat nuoret toimivat: kouluissa, oppilaitoksissa, kuntien ja seurakuntien nuorisotyössä, järjestöissä ja harrastus- ja seuratoiminnassa.

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

Lisätiedot 

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa 

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.  

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut” 

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa. 

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja 

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä. 

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Sarjanimeämiset 

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus. 

10-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta. 

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi. 

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea. 

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi. 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat 

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.   

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta. 

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.  

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.  

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi. 

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi. 

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi. 

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea. 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta. 

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta. 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta. 

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea. 

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea. 

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi. 

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea. 

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi. 

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi. 

Kunniamaininnat 

• Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.  
• Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
• Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
• Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.  
• Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
• Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
• Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
• Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
• Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
• Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta. 

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

Béla Gazdag, Hollola 
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

Tuija-Liisa Leino, Lemi 
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

Kirsti Valli, Ilmajoki 
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin ja -musiikin riemun

Seuraavat viisi päivää ovat täynnä kansantanssin ja -musiikin iloa, kun kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi levittäytyy eri puolille Tamperetta 12.-16.6.

Pohjoismaiden merkittävimpään kansantanssitapahtumaan osallistuu yli 1000 tanssijaa ja soittajaa Suomesta, Latviasta, Ukrainasta ja Virosta. Kansantanssiperinnettä juhlistetaan I love Tanhu! -teemalla, joka näyttäytyy erityisesti alueellisten vakkojen tuottamissa tanssijoiden ja soittajien yhteisissä alueellisissa esityksissä. 

Pispalan Sottiisissa nähdään myös lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli, jonne ilmoittautui peräti 28 ryhmää. Katselmukset on jaettu viiteen eri konserttiin, jotka pidetään Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa torstaista lauantaihin. 

Iltakonserteissa vahvoja uusia tanssiteoksia

Festivaaliohjelma tarjoilee runsaasti nähtävää eri puolilla Tamperetta. Tarjolla on niin ilmaiskonsertteja, kuin pääsymaksullisia esityksiä ja klubi-iltoja.

Maksuttomasti festivaalitunnelmasta voi nauttia Puistokonsertissa, tapahtuman avajaisissa ja Tanhujen Tampere -konserteissa. Puistokonsertissa ja avajaisissa festivaalin kansainväliset esiintyjät esiintyvät yhdessä suomalaisten kansantanssiryhmien kanssa. Tanhujen Tampere -konserteissa tanssijat ja pelimannit esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

Iltakonserteissa nähdään monipuolinen kattaus ammattitason kansantanssia sekä aivan uusia teoksia. Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat Joensuusta tuo tuulahduksen historiaa tositapahtumiin pohjautuvalla teoksellaan Ritavuori, joka käsittelee Suomen historian ainoaa ministerin murhaa. Sottiisissa ensiesityksensä saavan teoksen ovat käsikirjoittaneet, koreografioineet ja ohjanneet Eveliina ja Mitja Pilke. Ritavuori nähdään Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 14.6. Sottiisi Soikoon illan iloksi -konsertissa. 

Kaustislainen kansantanssiyhtye Ottoset puolestaan esittää Sottiisissa uunituoreen teoksen Sukupolvien ketju. Ottoset ja kansanmusiikkiyhtye Häly ovat kääntäneet katseet Miia Timosen ja Sampo Korvan johdolla 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sukupolvien ketju nähdään lauantaina 15.6. Tullikamarin Pakkahuoneella Tanhumatinea -konsertissa. 

Pispalan Sottiisi huipentuu sunnuntaina pääjuhlaan, jossa monisatapäinen tanssijajoukko esiintyy yhdessä elävän musiikin tahdissa.

Tervetuloa nauttimaan kansantanssista ja -musiikista Tampereelle! Tapahtuman livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Sottiisin Instagram-tileiltä.

Euroopan kulttuuriperintöpalkinto Suomeen seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle

Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards/Europa Nostra Awards). Korjausavustusjärjestelmä on ollut korvaamaton useiden nuorisoseurantalojen ylläpitämisessä vuosien varrella.

Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. ”Avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää”, valintaraati toteaa perusteluissaan.

Raati pitää lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekästä yhteistyötä ansiokkaana. ”Vahva keskinäinen vuorovaikutus sekä jatkuva sitoutuminen paikallisyhteisöjen ja viranomaisten puolelta ovat todella vaikuttavia, samoin laajuus sekä korjaushankkeiden määrällä että ajallisesti mitattuna.”

Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle. ”Palkinto on merkittävä tunnustus Suomen Kotiseutuliitolle pitkäjänteisestä työstä rakennetun kulttuuriperintömme hyväksi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa”, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.

Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteinen palkinto-ohjelma järjestetään Luova Eurooppa -rahoituksella. Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saa tänä vuonna 26 kohdetta 18 eri maasta, viidessä eri palkintoluokassa. Palkinnot luovutetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintojuhlassa Romanian Bukarestissa 7. lokakuuta.

Pitkäjänteistä työtä talojen ja yhteisöjen puolesta

Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.

Korjausavustuksen asiantuntijaelimenä ja koordinoijana toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Siinä on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museoliitto ja Kuntaliitto.

”Ei voi liiaksi kiittää yhdistysten ja järjestöjen sitoutumista talojensa vaalimiseen, niiden kautta paikallisen kulttuurin ja moninaisen aktiivisuuden mahdollistamiseen. Seurantaloilla ollaan kansalaisyhteiskuntamme ytimessä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö toteaa.

Lokakuun palkintotilaisuudessa julkistetaan myös 10 000 euron arvoisen yleisöpalkinnon voittaja. Yleisöpalkinnon voittajan äänestämiseen voi osallistua kuka tahansa henkilö, jolla on käytössään sähköposti. Härö haluaa innostaa suomalaista seurantaloväkeä äänestämään.

”Meillä on mielestäni erinomainen mahdollisuus voittaa yleisöpalkinto. Seurantalotoiminnassa on mukana kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia ihmisiä. Erilaisten perhetapahtumien, kuten häiden, kautta seurantalot koskettavat likipitäen kaikkia suomalaisia. Myös oman maan hanketta saa äänestää tässä kilpailussa”, hän mainitsee ja vakuuttaa, että mahdolliset palkintorahat käytetään suoraan seurantalotoiminnan hyväksi. Äänestä osoitteessa vote.europanostra.org.

Korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä

Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa.

Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia. Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Niitä ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin rakennusta rakkaudella vaalien.

Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja. Myös julkinen sektori käyttää rakennuksia eri toimintoihin, esimerkiksi äänestyspaikkoina. Taloja vuokrataan lisäksi perhejuhlien viettoon. Monessa kunnassa seurantalot on katsottu kuntalaisille niin tärkeiksi, että ne on vapautettu kiinteistöverosta.

Lisätiedot

Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö
mikko.haro@gmail.com, puh. 0445220010

Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto, puh. 0413106197