Aura
Author Archives: Aura

31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

Tee aloite!

31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

Ehdota valtuustoon

Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

 

Tiistenjoen ja Haapakosken nuorisoseurat haastavat toisensa pyöräilemään

Tiistenjoen nuorisoseurantalo on kaunis punainen puurakennus Lapuanjoen varressa. Talolta on matkaa noin kahdeksan kilometriä alavirtaan Haapakosken nuorisoseurantalolle. Jo yli 30 vuotta seurat ovat haastaneet toisensa vuorovuosin leikkimieliseen pyöräilykisaan. Tänä vuonna oli tiisteläisten vuoro haastaa haapakoskelaiset.

Homman juju on yksinkertainen: pyöräillään toisen seuran talolle, laitetaan nimi vihkoon ja ansaitaan sillä yksi piste omalle seuralle. Vihkoon voi myös jättää terveisiä tai tsemppiviestejä muille pyöräilijöille. Haasteessa yhdistyy monta hyvää asiaa: seurojen välinen yhteistyö ja ystävyys, leikkimielinen kisailu ja liikkumisen ilo.

Perinne on lähtenyt liikkeelle 80-luvulla, mutta tarkkaa aloitusvuotta ei löytynyt. Alun perin haaste oli vain yhden päivän mittainen, ja tapahtumia oli kaksi: kesäisin pyöräiltiin ja talvisin hiihdettiin Lapuanjoen jäitä pitkin. Silloin seurantaloilla oli päivystys ja Lapuan kaupunki tarjosi mehut. 2000-luvulla hiihtohaaste jäi, koska osallistujamäärät vähenivät ja talvien jäätilannekin muuttui epävarmaksi. Pyöräilyhaaste taas kasvatti suosiotaan, ja se pidennettiin ensin viikon, sitten koko kesän, mittaiseksi. Nykyään myös mistä tahansa pyöräilevä voi laittaa nimensä vihkoon.

”Haastepyöräily on mukava piristys kesäisin. Pyöräilijät tykkäävät tästä, koska se on hyvää liikuntaa. Vaikka se on leikkimielinen kisa, niin aina loppua kohden pyöräilijöitä on enemmän”, sanoo Haapakosken nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Leena Laurila.

”Tänä vuonna haasteen alkamista kyseltiin jo toukokuun alussa”, Tiistenjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Sipilä valottaa haasteen suosiota. ”Meillä on muutamia todella aktiivisia pyöräilijöitä, jotka saattavat käydä joka päivä, säätäkin uhmaten. Sitten on niitä, jotka menevät hissukseen vaikka lasten kanssa.”

Voitot menevät aika lailla vuorotellen. Yhteen aikaan Haapakoski voitti monena vuonna peräkkäin, mutta nyt näyttää siltä, että voitto menee toista vuotta peräkkäin tiisteläisille.

”Voitto ei ole tärkeä, vaan se että saadaan porukka liikkumaan”, Sipilä sanoo. ”Täällä sivukylillä on aina vähän tällaista kisailua ja kissanhännänvetoa, huumorilla tietenkin. Some on voimissaan ja siellä kuittaillaan vastapuolelle.”

Kisan loppuvaiheessa molemmilla seuroilla kerätään ”salaa” porukoita kasaan ja lähdetään isolla joukolla keräämään pisteitä, varsinkin jos kisa on tiukka. Kisan viimeisenä päivänä pidetään seurantalolla valvojaiset. Kumpikin seura arpoo myös pienet tuotepalkinnot osallistuneiden kesken. Tuloksista ilmoitetaan paikallislehteen.

Päivi Sipilä kannustaa muitakin nuorisoseuroja järjestämään vastaavanlaisia haasteita, mikäli sopivan matkan päästä löytyy haasteeseen vastaava ystäväyhdistys.

”Tämä on helppo järjestää. Tarvitaan vain ruutuvihko, jonka numeroi. Sovitaan päivämäärät ja ilmoitetaan ne paikallislehdessä ja somessa. Lisäksi viholle pitää olla paikka. Meillä on vanha maitolaituri, jossa on postilaatikko viholle”, kannustaa Päivi. ”Aika pienellä vaivalla saa liikkumisen ja osallistumisen ilon. Ja vain joka toinen vuosi tarvitsee itse järjestää.”

Kuva: Päivi Sipilä

  • by Aura
  • |
  • 29.8.2018

Haluatko jakaa ansiomerkkejä kesäjuhlissa? Tee hakemukset 14.6. mennessä

Ansio- ja tunnustusmerkit ovat hyvä tapa muistaa ahkeria nuorisoseuralaisia ja kesäjuhlat oiva tilaisuus myöntää niitä.

Jos seurasi haluaa myöntää ansio- tai tunnustusmerkkejä, on niiden hakemukset tehtävä 14.6. mennessä. Ansiomerkkisivuilla pystyt tutustumaan tunnustusten myöntämisen perusteisiin sekä lataamaan hakemuksen.

Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus. Skannaa ja lähetä osoitteeseen info@nuorisoseurat.fi tai lähetä postitse: Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa. Hakemuksen on oltava perillä Nuorisoseurojen toimistolla 14.6. mennessä.

Nuorisoseurakokouksen liput myynnissä – ennakkohinta 31.5. asti

Nuorisoseurakokous eli järjestömme ”eduskunta” kokoontuu 28.-30.9.2018 Joensuussa.  Nuorisoseurakokous on paitsi päätöksenteon myös kohtaamisten ja yhdessä tekemisen foorumi. Kokouksessa nuorisoseuratoimijat eri puolilta Suomea kohtaavat, tutustuvat ja vaihtavat mielipiteitä.

Lähde kokousedustajaksi!

Kokousedustajien määrä määräytyy jäsenmäärän mukaan. Jokainen nuorisoseura voi lähettää kokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kokousedustaja kannattaa valita hyvissä ajoin! Lue lisää

Ilmoittautuminen ja hinnat

Kokoukseen ilmoittaudutaan ja hankitaan osallistumispaketti. Ennakkoilmoittautuminen ja halvemmat hinnat ovat voimassa 18.3.-31.5.2018. 

Hanki osallistumispaketti ennakkohintaan!

Yhteisöllisyyden erityismaininnat Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuroille

Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Lisäksi Ylihärmän nuorisoseura ja Kerkkoon nuorisoseura palkittiin yhteisöllisyyden erityismaininnalla. Tunnustukset julkistettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3. Ristiinassa.

Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii suuressa kaupungissa ja on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana. Lahden Tanhuujat ovat panostaneet vahvasti lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan – harrastajista 75 % on lapsia ja nuoria.

Yhteisöllisyyden erityismaininnat Ylihärmään ja Kerkkooseen

Vuoden nuorisoseuran lisäksi Suomen Nuorisoseurat myönsi myös yhteisöllisyyden erityismaininnat kahdelle seuralle.

Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminta kokoaa yhteen eri-ikäiset harrastajat. Kaikille halukkaille löytyy aina rooli – ja tarvittaessa sellainen vaikka kirjoitetaan. Suuretkin produktiot toteutetaan talkoovoimin hyödyntäen seuran aktiivien osaamista.

Porvoolainen Kerkkoon Nuorisoseura on malliesimerkki vahvan yhteisöllisyyden nuorisoseurasta. Lapset ja nuoret ovat toiminnan keskiössä, mutta toiminta on avointa kaikenikäisille. Satavuotias seura remontoi seurantalon talkoilla, joihin osallistui koko seuran väki.

Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu Vuoden kantaesitysnäytelmäksi

Teatteri Kyröö Vapauden Hinta kuvaaja Pasi Suokko

Suomen Harrastajateatteriliitto on myöntänyt Vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon Teatteri Kyröön näytelmälle VAPAUDEN HINTA. Kyseessä on Isonkyrön nuorisoseuran,  Isonkyrön Ylipään nuorisoseuran ja Lehmäjoen nuorisoseuran yhteinen teatteri. Näytelmä sai ensi-iltansa Teatteri Kyröössä Isossakyrössä marraskuussa 2017. Käsikirjoitus Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia. Ohjaus Eija-Irmeli Lahti.

Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin piti olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voinut olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun saivat osallistua edellisenä vuonna (2017) kantaesitetyt näytelmät, jotka oli kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.

”Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi oli tarjolla yhteensä 18 näytelmää. Kantaesitystekstejä esittäneet teatterit jakautuivat ympäri maata. Yhtä laajaksi osoittautui myös tekstien kirjo. Lajeja oli laidasta laitaan. Pääsääntöisesti tekstien dialogi oli tasokasta. Useissa teksteissä oli laulujen ja dialogien soljuvaa ykseyttä, murteiden taitavaa käyttöä, mielenkiintoista historiaa, uljasta utopiaa, kauhua, huumoria. Kirjo oli hyvinkin laaja. Valtaosa teksteistä oli sidoksissa Suomen itsenäisyyden historiaan. Tähän vaikutti osaltaan Suomi 100 –juhlavuosi. Valinta ei ollut kovin helppoa” –  kertoo valitsija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen

”Voittajatekstin ansioksi voisi ensiksi mainita aiheen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Eletään vuosikymmenen vaihdetta 1917-1918. Tapahtumapaikka on Tervajoen rautatieasema ja sen ympäristö. Vapaussota sotkee ihmisten arkipäivää. Ihmiskohtalot tuodaan vaikuttavasti esille näytelmän edetessä. Raakuuksilla ei mässäillä. Näytelmän dialogi on todella ammattitasoista ja murteen käyttö hienoa. Teksti etenee toiminnallisen kerronnan kautta, joka on antanut ohjaajalle hyvän lähtökohdan rakentaa isot ja vaikuttavat kohtaukset draamalliseksi ykseydeksi. Mahtipontisten laulujen käyttö entuudestaan lisää tekstin vaikuttavuutta.
Näytelmässä seurataan kolmen perheen elämää: pyykkipoikatehtaan väkeä, kauppiasperhettä ja työläisperhettä. Näytelmän roolihahmot kuvaavat erinomaisella tavalla aikakauden ahdinkoa ja pyrkimystä rakentaa tulevaisuuttaan kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Mielestäni tämä näytelmäteksti täyttää ne vaatimukset, jotka asetin etukäteen kriteereiksi alkaessani lukea tekstejä. Siinä on yhteiskunnallisesti koskettava aihe, selkeä kerronnallinen juoni, uskottavat roolihahmot, draaman rakenne, selkeät kohtaukset, tunteisiin vetoava musiikki.”  –  perustelee valitsija Seppojuhani Ruotsalainen.

Trailerin Teatteri Kyröön esityksestä voit katsoa täällä (avautuu uuteen ikkunaan).

Vuoden Harrastajateatteriksi valittiin Nuorisoseurojen Teatteri Lapua

Suomen Harrastajateatteriliitto on valinnut Vuoden harrastajateatteriksi Teatteri Lapuan, joka on Nuorisoseurojen jäsenseura Etelä-Pohjanmaalla. Teatterin Lapuan vuosi on ollut vauhdikas monelta kantilta katsottuna. Tarkastelun kohteena olleesta vuodesta 2017 välittyy vahva tekemisen meininki ja samalla kehittävä ja tulevaisuuteen katsova ote. Teatterin oma iso produktio Sugar -musikaali menestyi hyvin. Lisäksi Lapuan Harrastajanäyttelijät ry teki laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös Suomi 100 -hengessä.

Teatteri Lapua on tempauksillaan onnistunut myös houkuttelemaan uusia teatterintekijöiden harrastuksen pariin sekä osoittanut luovaa hullutta ja taitoa venyttää teatterin käsitettä perinteisten esitysten ulkopuolelle.

Teatterin tekemisen puitteita on Lapualla pystytty parantamaan hankerahaa hyödyntäen. Tekniseen kalustoon satsaaminen luokin paitsi laajemmat mahdollisuudet taiteen tekemiselle myös turvallisuutta, mikä osoittaa kunnioitusta niin teatterintekijöitä kuin katsojiakin kohtaan.

40-vuotias Teatteri Lapua on osoittanut, että myös harrastajateatteri voi laadukkaiden tuotantojen ansiosta olla vahva kulttuuritoimija koko maakuntansa alueella.

Yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja rohkeutta

Hakijoita Vuoden Harrastajateatteriksi 2018 ilmaantui määräaikaan mennessä 24. Hakemusten määrä ja laatu osoittavat harrastajateattereiden merkityksen maassamme. Moni harrastajateatteri on oman paikkakuntansa kulttuurielämän sydän. Usea teatteri onnistui vuonna 2017 koskettamaan yleisöä nostamalla esiin paikallisesti merkittäviä aiheita. Pienetkään teatterit eivät pelänneet hypätä suurien teoksien kimppuun Suomi 100-tapahtumana ja itsenäisyyden juhlavuoden teema oli mukana monissa esityksissä. Ilahduttavaa on, että kantaa on otettu ajankohtaisiin kysymyksiin sekä toiminnalla että teoksilla. Vaikeitakin asioita voidaan käsitellä teatterin keinoin ja parhaimmillaan luoda lisää ymmärrystä ja yhteyttä ihmisten välille.

Laadukkaiden ja ajatuksia herättelevien esitysten lisäksi teatterit ovat tarjonneet harrastustoimintaa sadoille ja tuhansille suomalaisille ja erityisesti sukupolvien kohtaaminen korostui monessa hakemuksessa. Hakemuksia lukiessa pääsi harrastajateatterin merkityksen
juurille, sillä niissä toistuivat samat teemat: yhteisöllisyys, avoimuus ja rohkeus. Hakemuksista paistaa se ilo, mitä teatterin tekeminen tuo tekijöilleen.

Valitsijat Mika Eerola, Henna Kauppinen ja Liina Tiusanen

Vuoden Harrastajateatteria haetaan vuosittain. Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Suomen Harrastajateatteriliitto myöntää Vuoden Harrastajateatterille 1000 euron stipendin ja kunniakirjan.

Kuva: Pasi Ahola

Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

Ilmoittautuminen vuoden 2018 lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralliin on avautunut. Ilmoittautumisaika on 22.1.-28.2. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja Ryhmä- ja tekniikkatietokaavake Tanssirallin verkkosivuilla.

Tanssiralli järjestetään kahtena alueellisena tapahtumana: 21.4. Oulussa ja 28.-29.4. Lahdessa.

Voita ryhmälle repullinen karkkia!

Tänä vuonna kannattaa olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa, koska tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvotaan Nuorisoseurojen reppu täynnä karkkia.

ILMOITTAUDU NYT!

Tanssiralli on lasten hetki tähtenä

Tanssirallissa lapset ja nuoret pääsevät esiintymään ammattitasoisissa puitteissa ja loistamaan rakastamansa harrastuksen parissa. Ryhmä saa raadilta arvokasta palautetta toimintansa ja tanssi- ja esiintymistaitojensa kehittämiseen. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

Tanssirallin kahdesta aluetapahtumasta valitaan edustajat kesän Pispalan Sottiisin Priimatiimaan.

Vuoden tanssiteko 2017 on Miestanssipidot

Vuonna 2017 järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran Mies –Tanssipidot –tapahtuma Lapualla. Esikuvansa Virosta saanut tanssitapahtuma oli toteutukseltaan täysin poikkeuksellinen ja ylitti rohkeasti rajoja sekä rikkoi stereotypioita monella tasolla. Valmisteluvaiheessa tapahtuma jalkautui kansan pariin muun muassa kouluihin, urheiluseurojen harjoituksiin, huoltoasemille ja baareihin.

Ammattilaiset ja harrastajat kohtasivat Mies – Tanssipidoissa ennen näkemättömällä tavalla. Tapahtuman pääjuhlassa Lapuan pesäpallostadion täyttyi äijäenergiasta. Puolitoistatuntisen esityksen aikana lavalla nähtiin tanssijoita, muusikoita, nuoria, ikäihmisiä ja ennen kaikkea tavallisia miehiä. Teos kertoi tarinaa miehestä, joka ei tanssi. Tapahtuman taiteellisessa työryhmässä olivat Jukka Haapalainen, Heikki Salo, Ari Numminen ja Timo Saari.

Folklandia ja Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden tanssiteko 2017 – tunnustuksen Mies –Tanssipidot –tapahtumalle kiitoksena tapahtumasta, joka kannusti miehiä tanssimaan ja tarjosi kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua tanssiteoksen esitykseen. Mies – Tanssipidot kehitti kansantassin myönteistä mielikuvaa kansantanssista helposti lähestyttävänä kulttuuriharrastuksena.

Vuoden 2017 tanssiteko -valinnan suoritti mestarikansantanssija Antti Savilampi ja Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus annettujen esitysten pohjalta.

Vuoden ohjaaja -palkinnot Kaustisen nuorisoseuran Marika Timoselle ja Kuopion seudun nuorisoseuran Tatu Parviaiselle

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tanssiohjaaja Marika Timoselle ja kerho-ohjaaja Tatu Parviaiselle. Marika Timonen ohjaa lasten kansantanssiryhmiä Kaustisen nuorisoseurassa. Tatu Parviainen taas toimii Kuopiossa Julkulan nuorisotalon vapaaehtoisohjaajana ja kerhonvetäjänä. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 12.1.2017.

Marika Timonen, Kaustisen nuorisoseura

”Marika Timonen näkee paljon vaivaa kolmen ryhmän ohjaamiseen, reissujen järjestämiseen ja on koko nuorisoseuran kansantanssitoiminnan tärkeä tukipilari”, Kaustiselta kuvaillaan Marikaa. ”Marika myös tukee ja aidosti välittää kaikista tanssijoistaan!”

Marika on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä Kaustisen nuorisoseuran tanssitoiminnan eteen, ja se näkyy muun muassa siinä, että ryhmiin olisi tulijoita paljon enemmän kuin voidaan ottaa”, perustelee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt valintaa. ”Marikalla on palo saada lapsille laadukas harrastus, johon on kiva ja helppo tulla.”

Tatu Parviainen, Kuopion seudun nuorisoseura

Tatu Parviainen on tehnyt harrastuksestaan itselleen ammatin. Hän suoritti nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opinnot oppisopimuskoulutuksella Julkulan nuorisotalolla. Tällä hetkellä hän toimii lasten ja nuorten kerho-ohjaajana, vetää ja suunnittelee lasten leirejä ja toimii esimiehenä. Tällä hetkellä hän vetää esimerkiksi roolipelikerhoa. Tatun voi usein nähdä on vapaaehtoisena erilaisissa alueen nuorisoseuratapahtumissa.

”Ensimmäistä kertaa tässä sukupolvessa Nuorisoseuroissa palkittiin kerho-ohjaaja, joka ei ohjaa tietyn harrastusalan kerhoa. Tatu osaa kuunnella nuoria, ymmärtää mitä he haluavat ja vastata heidän toiveisiin”, hallitus perusteli päätöstään. ”Ennen ohjaajia koulutettiin pitämään yleisiä nuorten kerhoja, ei tiettyjä harrastusalan kerhoja. Tämä on kuin paluu juurille.”

Vuoden ohjaaja

Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Nimityksen tavoitteena on nostaa harrastustoiminnan ohjaajan työn arvostusta nuorisoseuraliikkeessä.

Katso kaikki Vuoden ohjaajat täältä: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/ansiomerkit